Heidó!

Noniin noniin, Melody on viime aikoina ollut tykki kärryillä. Leirin jälkeen vetänyt kärryjä tyytyväisesti ja kulkenut eteen todella kiltisti. (Miettiny monta kertaa että onko se sairas tai jotain :D) Pariin kertaan on hypänny selkäänkin ja eron huomaa heti, ennen leiriä Melody oli suoraan sanoen tahmakasa, eteen liikkuminen oli kovan työn tulosta ja poni pelleili minkä kerkesi. Nyttemin leirin jäkeen se on reipastunut huomattavasti, ottaa pohkeet helpommin ja tuntuukin jotenkin iloisemmalta kuin aiemmin.

Käytiin tuossa viime perjantaina ihan muistoja virkistääksemme viimeinen maasto partalassa. Ratsain. Poni oli aluksi kummastunut että mitä perkuletta se isäntä tekee ku laittaa satulan selkään, lopulta se sit kai tajus sen idean :D Se yritti vähän pelleillä heti alkuun, naapurin talonrakennus projekti oli jotain aivan totaalisen pelottavaaa, minkä seurauksena Melody päätti pakittaa ojaan... siinä sit seisottiin, minä selässä ja poni totaalisen hämmentyneen näköisenä että mitä hittoa tässä just kävi.. Sittemmin mentiin metsään asti rauhassa, kun sit alettiin ravata niin poni oli äärimäisen vetelä.. Kyl se siitä sitten piristy. toisin sanoen oli pelkäävinään jokaista kantoa ja oksaa :D Otettiin sitten aika reippaita laukka pätkiä ja poni oli ihan liekeissä! siinä ei oo pitkään aikaan ollu nii paljoa energiaa, että oon jotunu antaa pidätteitä vähän väliä. Kehitys on ollu huomattavaa.
Koettiin siellä metässä sit oikee sellanen legendaarinen hetki, polku jatkuu suoraan eteen päin, puita molemmin puolin ympärillä, varjoja laskeutu hienosti siihen polulle mut silti aurinko vähän pilkotti sieltä puitten välistä. Nostettiin laukka ja samalla hetkellä ku ponin kaviot alko lyömään rytmiä siihen maahan.. miu kännykkä alko soimaan taskussa :D Totesin täysin että se tilanne ois voinu olla iha ku leffasta. Mentiin siinä reipasta laukkaa ja poni suurinpiirtein puhis onnellisena ja Black Veil Bridesin In The End biisi sopi siihen tilanteeseen ku nakutettu! Viimeinen maasto ja in the end. Olo oli aika fantastinen.

Eilen sitten pakattiin tavarat ja poni kärriin. Melody muutti partalasta Kasukkalaan Rapon Ky nimiselle poniravikoululle. Ei Mölliä ei oo myyty, mut kuten oon tainnu aiemmin sanoa, koska uudet määräyksen pienens mei tallia nii ponille piti löytää uus talli. Carita ja Jaska onneks otti meijät Raponille vaik niilläkin on talliremppa kesken. Tosin, Melodyn kehityksen suhteen Rapon on meille loisto paikka. Siel on kenttä, maastot ja harjotusrata. Kaiken lisäks nyt sillä on enemmän sitä omanlaista ponikaveriaan siellä. Aiemmin se on ollu enemmänkin vaa isojen hevosten kanssa mut nyt Raponilla se saa olla muiden russien ja ponien kanssa. Tosin se laiduntaa nyt Muru nimisen Shettiksen kanssa, koska niitten russin ei saa olla laitumella kaviokuume alttiuden takia :/ Kumminkin paikkana se on todella hyvä, vaik niitten talli on revitty melkeen maan tasalle :P

Russin-pötkyläni ja Muru laitumella~

Tänään sit tulee eräs ihminen kokeilemaan Melodyä. Kuten oon todennu Möllihän on nyt etsimässä itselleen sen kanssa toimeen tulevaa vuokraajaa, koska ite lähen viikoiks elokuusta alkaen Mikkeliin opiskelemaan ja tuun liikuttamaan sen viikonloppuina ja lomilla. Tänään tulee sit ensimmäinen "ehdokas" kokeilemaan miten se sen kanssa pärjää. Ja vaikka nää muutamat mitkä otti yhteyttä ei tulis sen kanssa toimeen niin mei äitin yks kaveri on ikuinen russi-pötkylä fani ja se olis yks mahdollisuus tulla sitä vuokraamaan :3 mut kattoo nyt...

kumminkin, see ya!