on kiva ku on kivaa

Nea kävi pitkästä aikaa testaamassa että oliko pulla oppinu mitää uutta. Laukat pyöri viikonloppuna yllättävän hyvin ja tuntu et putte oli löytäny positiivisen elämänasenteen taas, suomeksi sanottuna kiima loppu thank goodness!

Sentään toinen on edustava

Perjantaina putteiltiin kentällä kaikkee turhaa ilman satulaa niin että oltiin kaikki kolme ihan läkähdyksissä. Hyvää materiaalia kyllä saatiin kameralla. Lauantaina sit palattiin ajassa taaksepäin ja liityttiin alkeistunnin talutusmaastoon, ilman taluttajaa, kärryillä :DD Poni oli onnessaa ku sai vetää tällee vaihteeks kärryjä ja oli kiva huomata miten onnelliselta se pulla näytti vaikka oliki iha hikisoijamärkä tallille palatessa. Tuli sit siinä viimein näin puoli vuotta myöhemmin tsekattua kunnolla ne tuukkalan maastot. Kärryretken jälkeen Nea kävi vielä peltotiellä nostamassa parit laukat satulan kanssa mut koska tosiaan oli KUUMA ja soija nii jätettiin se siihen kolmeen nostoon ja sit pesulle.

Sunnuntaina otin raajojen oikaisun ja istuin koko 45min keskellä kenttää tuolilla sillä aikaa ku Nea pyöritti Möllillä laukkaympyrät. Vasen tosiaan on kehittynyt ja paljon. Välillä oli tosin lähellä ettei poni tullu syliin ku iski isiä ikävä. Välillä niille ei riittäny puolen kentän mittane ympyrä (tai kuten toissa talvena todettiin ponin vihaavan sitä sanaa eli siis pelkkä pyrä) ja välillä laukka pyöri melkee piruettina mini voltilla. sitä oli huvittava seurata. Mukavasti se kumminki liikku vaikka ratsastaja oli iha kuollu sen jälkee, eli kuten aina on todettu. Näyttää helpolta muttei todellakaan ole sitä.

Wiiiiiiii

Tänään sit koska olin aikaseen ylhäällä nii kävin aamupäiväst tallilla. heitin satulan niskaan ja otin suunnan kohti maastoa. Ihme ja kumma tasan tarkaaan yks vastalause tuli mut seki oli yhellä raipan näpäytyksellä ohi. Käpöteltiin siis aluks pitkällä ohjalla peltotietä mettää kohe ja sit ku päästiin varjoon nii mentii sitä tietä pitki rauhallisesti ravia. Kummallista oli et poni tosiaan liikku ja vesimutalätäkötkään ei ponia "pelottanu." Aiemmin ku sillo alkeismaastossa oltiin perää pitämässä nii käytiin kääntyys sellasen kesantopellon ympäri jossa meni sellane säälittävä polku. Nyt ku aattelin et käydään taas siel kääntyy nii oh my se oli niitetty alas! Päästiin siis ottaa reipasta ravia siihe ja laukkaamaan koska pohja oli perfect. Parissa kohtaa tosin poni oli sitä mieltä että laukkapohkeenväistöavot on kivoja mut yllättävän nätisti mentiin. Kuskilla hyppäs kerran vaa sydän kurkkuu ku melkee käpöteltii kyykäärmeen päältä o.O Käärmestys onneks häippäs ku rymisteltii siel.
Aikamme siinä pyörittyä sit ravattiin reippaasti (Se halus o.O mulle ois käynti riittäny kuumuuden takia mut kuka minä oon pullaa estämään jos se liikkuu ite) takas tallille ja käytiin vielä nostaa vasen laukka kerran siinä kentällä. (yritin kans oikeeta mut ei siit mitää tullu ku eilisen valmennuksen jälkee sinne oli jätetty "pelottavia" tötsiä kentän reunoille eli mentiin kiitoravi ympyrää ja sit yks vasenlaukka. oli aika hieno tunne miten vapaasti ja reippaasti Möllyskä liikku ja viel siitä tyytyväinen että EI PUKITTANU KERTAAKAA Yleensä ku nuo maastolaukat sen ollessa reippaana nii lähtee pyörimään sillä perän nostolla.
Lapsi on siis oppinu jotain käytöstapoja.

Raviputte

Tuskasta nyt ajatella et en pääse putteilee sen kaa talvella sen ylläpitojutun takia, mut vaik nyt aikaa onki nii tiiän että hyvä jos voin kissat pitää elossa ku koulut alkaa kaikkien niitte kiireitte kans.. Nautitaan siis nyt tästä ajasta ja sit palataan uudestaan tähän ens vuonna :) Poni kumminki palaa miulle vielä.